Ounasvaaralla järjestettiin lauantaina sprinttihiihdon Suomen cupin osakilpailu. Hiihtostadionin suhteellisen tasainen rataprofiili tarjosi myös yleisölle loistavan mahdollisuuden tutustua lajiin paikan päällä. Harvalukuinen katsojajoukko pääsi lähtö- ja maalialueella käytännössä ihan urheilijoiden iholle. Arvokisoissa tämä ei turvallisuussyistä olisi mitenkään mahdollista - myös keskittymisrauhan kannalta se ei olisi järkevää.
Karsintojen, välierien ja finaalin välillä alueella kävi melkoinen kuhina. Urheilijat pitivät itsensä lämpimänä, ja huoltojoukot kiikuttivat "kapuloita" huoltokopille voideltaviksi. Suksen toimivuus kropan lisäksi on menestyksen avaintekijä. Huippuhiihtäjien tiimiin kuuluu yleensä myös suksentestaajia, sillä kelit ja lämpötilat voivat vaihdella päivän mittaan melkoisesti.
Paikan päällä jää myös jostakin paitsi. Vaikka Ounasvaaran stadionkuuluttaja
Reijo Jylhä tuntee urheilijat ja lajin paremmin kuin Martti-pojan taskut, tuo Ylen uusi hiihtoformaatti kisat hienosti penkkiurheilijoiden olohuoneisiin.
Pirjo Murasen ja Jussi Eskolan "Iskun paikka" vie TV-katsojat lajin saloihin ja taktiikkaan radan varrella. Trion täydentää
Laura Arffmanin kiperät kysymykset lähtö- ja maalialueella.
Hiihdon Suomen cup on hyvä konsepti. Raha näyttää motivoivan kotimaiset hiihtäjät starttiviivalle. Kauden aikana jaettavalla lähes
60 000 €:n palkintopotilla urheilijat rahoittavat mukavasti harjoitus- ja kilpailumatkoja. Hyvä näin. Toivottavasti cupin osakilpailut virittävät maamme hiihtäjät huippuiskuun ennen talven Maailman cup -sirkusta sekä helmikuun Sotshin olympiakisoja.
